Ai jai ja voi voi. Pää on kolmatta päivää kipeä. Mulla on niska ihan jumissa, ja siitä se johtuu, veri ei kierrä. Mulla tää on ihan tuttu vaiva, mulla ei mene hartiat tai yläselkä yleensä jumiin, vaan ihan niska tuolta hiusrajan kohdalta. Olen koittanut venytellä ja hieroa, mutta ei auta. Eilen illalla otin lihasrelaksantin, ei auttanut sekään. Ei myöskään eilinen saunominen ja uiminen. :o( Vesi on muuten 11,4 astetta, eli aika virkistävää jo! ;o) Taitaa olla osasyy tälle jumille neulominen! Pitkästä aikaa kun on taas outo asento ja jännittyneet hartiat niin soppa on valmis. Vielä on kokeilematta semmoinen lämmitettävä pitkulainen kauralla täytetty tyyny, joka laitetaan niskaan lämmittämään. Toivottavasti se toimii.

Olen haaveillut, että rupeaisin taas aktiivisemmin käymään kuntosalilla. Fressi on aika lähellä mun työpaikkaa ja sinne saa 10 kerran kortteja, niin sitä olen vähän miettinyt. Ajattelin, että kävisin siellä aamuisin! Toisin seiskalta auton työpaikan parkkikselle ja kävelisin tästä salille. Jos tunnin verran olisin siellä, niin puoli yhdeksän maissa olisin jo töissä. Kuulostaa hienolta, toteutus saattaa jäädä haaveeksi. Ennen seuraavaa tiliä ei taida rahatkaan riittää, Pommin huominen lääkärikäynti tuskin on mikään kovin edullinen...

Aamulenkki oli tänään taas pitkästä aikaa aivan kamala. Meidän kerroksesta änkesi samaan hissiin yksi pariskunta, ja siitä se kamaluus sitten alkoi. Pommi oli ihan raivona ja meinasi syödä ne väkisin. Kun lopulta sain namit taskusta esiin, niin sitten tilanne vähän rauhoittui. Lenkillä Pommi syöksyili ohikulkevien ihmisten perään, jos remmi olisi riittänyt, niin se olisi napannut nilkasta kiinni. Yleensä ihmisten ohitus sujuu, koirien kohdalla vaan tarvitaan niitä nameja. Tänään kuitenkin tuntui äksy-neitiä ärsyttävän ihan kaikki. Meidän koirien ohittaminen on pysynyt kohta kaksi vuotta samalla tolalla. Namien kanssa voidaan mennä hyvinkin läheltä toista koiraa, mutta ilman nameja tulee stoppi jo parinkymmenen metrin päässä. Blondi on nyt viime viikkoina ruvennut hieman haukkumaan suuremmille tummille koirille. Kesällä se pelästy pari kertaa metsässä vapaana ollutta isoa rotikkaa, ja kai tämä on seurausta siitä. Pikkuneitiä vaan kun ei namit siinä tilantessaa kiinnosta ja mun keskittyminen on usein siinä Pommin hallinnassa, niin valitettavan usein Blondi saa kulkea ihan "pellossa". Tarvisi viedä niitä erikseen lenkille, mutta kun ei muka aika riitä. :o(