Huomenna piti olla viimeinen työpäivä nykyisessä työpaikassa. Mutta eipäs olekaan, niin ne asiat muuttuu. Esimieheni kysyi tänään, että voisinko olla vielä kuukauden. Voinhan minä, lomailla ehtii myöhemminkin. Se, että saan jatkaa, on osastomme muuton ja remontin ansiota. Olen pakannut ja organisoinut koko muuttoprosessin ja siksi minua tarvitaan tulevana kuukautena viemään muutto onnellisesti loppuun saakka. Ihan kiva jatkaa, ikävä minun olisi niitä äijiä tullut. Yksi työkaveri vei minut töiden jälkeen siiderille, kun kuuli minulla olevan synttärit eikä mitään aikomuksia juhlistaa vanhenemistani.

Koirat ovat olleet tällä viikolla todella kiltisti. Mitään ei ole päivien aikana tuhottu, silputtu, siirretty tai muutakaan. Tällä hetkellä ne juoksevat takapihalla rallia. Kukkapenkkiin, pitkä loikka vesialtaan yli, puutarhapöydän alta livahdus ja toisessa päädyssä pihaa olevan kannon kiertäminen... ja sama uudelleen. Kukkapenkkiin ne eivät saisi mennä, mutta en jaksa (näköjään) olla kovin johdonmukainen niiden kieltämisessä. Mennyttä mikä mennyttä.