Olin tänään YLÖKK:in agilitykisoissa töissä, ja pääsin ihmettelemään taitavampien menoa kentän laidalta. Oli muuten ihan mielettömän kylmä, vaatetta oli päällä kuin talvipakkasilla. Huomasin kentän laidan väristessä, että kolmannessa luokassa ohjaajat eivät enää juokse kieli vyön alla koiran rinnalla, vaan ohjaavat suurilla käsimerkeillä jostain keskikentän tuntumasta. Ilmeisesti siis nopeutta ja hyvää kuntoa tarvitaan eniten juuri uran aloitusvaiheessa... Sain jonkinlaisen itsevarmuuden puuskan kun katselin ykkösten rataa. Pommi olisi voinut oikein hyvänä päivänä tehdä puhtaan radan, riippuen tietysti minusta. Innostuksissani ostin Pommille valmiiksi kilpailukirjan ja ajattelin osallistua 15.10. järjestettäviin virallisiin agility-kilpailuihin. Saa nyt nähdä meneekö vielä pupu pöksyyn vai esitämmekö ensimmäisen kilpa-debyyttimme tuolloin Tampereen Ratsastusmaneesilla. Sitä ennen on varmaankin parit epäviralliset kisat omassa seurassamme, joten tarvii nyt käydä ahkerasti treenaamassa Jännitys-tilanteita.

Eilen olin illalla shoppailemassa uusia vaatteita. Tuntuu, että vaatteisiin saisi uppoamaan tuhansia euroja, jos ostaisi kaiken mitä (mukamas) tarvitsee. Olen viime kuukausien aikana laihtunut n. 4 kiloa (WAU!) ja sen huomaa housuissa, hameissa ja rintsikoissa. Tämä siis osaltaan lisää uusien vaatteiden ostotarvetta. Olen lisäksi haaveillut kunnon Goretex-puvusta, mutta sellainen maksaa useita satoja euroja. Toisaalta voisin kyniä Blondin leikkaus-rahat ex:ältäni ja ostaa niillä rahoilla sen puvun. Onhan se koiranomistajalla syysaikaan välttämättömyys... ;o)