Blondi oli syönyt eilen seinää! Keittiön kittiseinästä, sellaisesta saumakohdasta, puuttuu nyt 10x10 cm alueelta sellainen sentin kerros seinää. Uskomatonta. Välillä tekisi kyllä mieli tehdä moisesta vihulaisesta rukkaset. Mutta niistäkin tulisi pirun kylmät. :o)  Onneksi pääsen viikonloppuna treenaamaan agilityä sen kanssa sekä lauantaina että sunnuntaina. Menemme sunnuntaina koulutusohjaajakurssilaisten koekaniineiksi. Josko se saisi suurimmat höyryt purettua siellä. Eilen olin melkein koko päivän pois, joten kai tuo oli joku kosto-toimenpide ilkeälle emännälle. Pommikaan ei voi yhtään pitää jöötä, katselee varmaan vaan vierestä hölmönä.

Kävin tänään ensimmäistä kertaa pitkään aikaan työvoimatoimiston nettisivuilla katselemassa työpaikkoja. Olen nykyisessä työpaikassani rekryfirman kautta, eli jonkinlainen "ulkopuolinen". "Eihän se ole edes meillä töissä" on valitettavan tuttu kommentti, jota uskokaa tai älkää saa välillä kuulla. Onneksi oman osastoni työkaverit pitävät minua ihan samanarvoisena työkaverina. Olen ollut täällä 10 kuukautta töissä, ja minulla on ollut neljä eri työsopimusta. Kuvittelin vihdoin saavani hieman pidemmän pätkän ja pääseväni yrityksen omaksi työntekijäksi. Toisin kävin, taas löytyi uusi syy jatkaa vanhaa kaavaa. Nyt tehtiin kyllä ennätyspitkä sopimus, normaalin kolmen kuukauden sijaan viisi kuukautta. Kyllä minulla on koko ajan ollut tiedossa, että työt jatkuvat. Eli tyhjän päälle putoamisen vaaraa ei ole onneksi ollut. Silti tämmöinen pätkissä eläminen rassaa, olisi kiva suunnitella elämäänsä hieman pidemmälle. Ja asuntolainasta on ihan turha haaveilla jos ei ole vakituista tai ainakin pidempijaksoista työtä.