Eilen soi puhelin, ja kun vastasin kuului toisesta päästä: "Koska sinä tulet meille yökylään? Kuinka monen yön päästä?". Soittaja oli kummityttöni, 4 vee. Koska olin jo aikaisemmin sopinut, että koirat menevät täksi viikonlopuksi hoitoon, niin lupasin sitten ampaista kummitytön leikkikaveriksi jo kahden yön päästä, eli huomenna. Hyppään siis aamulla junaan ja lähden viikonlopuksi leikkimään nukkeleikkejä ja laskemaan pulkkamäkeä. Ihan kivaa vaihtelua. :o)

Yhden treffailemani miehen kanssa olen ikäänkuin "astunut seuraavalle rappuselle". Ei siis vielä mitään vakavaa tai kovin tunnepitoista, mutta olen tavannut häntä useamman kerran ja jollain lailla "tykästynyt". Hän on tulossa sunnuntaina Helsinkiin, käydään eräs peli katsomassa yhdessä ja pääsen hänen kyydillään siis kotiin. Pelkään ihan hirvästi satuttavani itseni taas, joten yritetään edetä minun toiveestani etanavauhtia ja varovaisesti...

Töissä on ollut kaamea kiire, ehkä ensi viikon jälkeen hieman helpottaa, kun yksi projekti lähenee loppuaan. Olen tänä iltanakin istunut koneen ääressä töitä tehden noin kolme tuntia. :o( Jumppaan mun oli tarkoitus mennä, mutta se muuttuikin karkin naposteluksi ja raportin kirjoittamiseksi. Ei mahda mitään, maanantaina kun pitää olla valmista.