Tänään oli töissä ihan hullun kiire päivä. Kävin keskellä päivää kampaajalla, siinä osasyy. Olin varannut ajan siinä vaiheessa kun luulin olevani tänään työttömänä ekaa päivää. Kampaajalla oloni aika työpuhelimeeni oli tullut 8 puhelua eri numeroista. Minua oli kyselty sekä osastolta että vastaanotosta, ja kamala paniikki oli kun pääsin töihin. Ja viime viikolla ne olivat laittamassa minua työttömyyskortistoon...  ;o) No kaikki varsinaiset työt sain tehtyä dead lineen mennessä, ja loppupäivän pakkailin jälleen tavaroita. Tein 11 tunnin työpäivän ja söin päivän aikana vain 2 omenaa. Ei ihan järkevää...

Ei, en todellakaan pidä koiriani yksin 12-tuntisia päiviä viemättä niitä ulos. Sieluni silmin näin jo jonkun aktiivisen näppäilevän eläinsuojeluviranomaisten numeroa. Äitini tuli iltapäivällä viemään tyttöjä ulos ja oli täällä niiden seurana kunnes tulin kotiin. Lenkki oli mennyt hyvin ja koirilla oli täysi meno päällä kun saavuin. Äiti on yksi hyvin harvoista ihmisistä, joille suostun Pommia antamaan hoitoon tai lenkkikaveriksi. Nyt koirat syövät tyytyväisenä molemmat omaa luutaan, välillä pitää kuitenkin tuijotella ja murista kaverille. Tuollainen solmuluuhan pitää syödessä hajottaa osiin, niin että lopulta on erikseen kaksi solmua ja sitten se suora osuus. Siinä onkin sitten vahtimista, kun yhtä osaa syö ettei vaan ne kaksi muuta omaa palasta ole missään lojumassa kaverin saatavilla...