Kiirettä on pitänyt, ei meinaa mukamas edes ehtiä tänne kirjoittamaan. Mitäs meille sitten kuuluu? Ei kyllä mitään uutta tai íhmeellistä.

Blondi pissailee edelleen päivittäin lattialle. Ensi viikolla olisi tarkoitus viedä taas pissanäyte labraan, mutta en usko PH:n laskeneen. Ruokavalio on kunnossa ja C-vitamiinia se saa päivittäin. En tiedä mitä seuraavaksi pitäisi keksiä. Muuten pikkuneiti on oma "rasittava" itsensä, täynnä energiaa riehumassa ja leikkimässä koko ajan. Tänään oli kaadettu vesikippo, silputtu sanomalehti ja jatkettu seinän reiän kaluamista. Aamulenkillä Blondi saa nykyisin juosta vapaana metsässä, siitä se tuntuu nauttivan. Se ottaa hirveitä spurtteja ja juoksee isoja ympyröitä pitkin mäkiä. Se saattaa juosta aika kauaskin mun ja Pommin edelle, ja menee jonkun kannon tai puun taakse piiloon makaamaan. Se ei kuitenkaan malta pysyä siellä matalana, vaan kärsimättömänä kurkkii, että joko me tullaan. Ei siitä piiloutumisesta siis mitään hyötyä ole, kun valkoinen pää loistaa sadan metrin päähän. :o) Maanantaina olisi meidän koirakerhon epäviralliset agilitymöllikisat. Jos on kohtuullinen ilma, niin taidan mennä käymään siellä Blondin kanssa.

Pommi on ollut viime aikoina ihan siedettävä, rauhallinen ja melko tottelevainen. Syötän sille päivittäin sitä lisäravinnetta, joka maksimoi Serotoniinin tuotantoa elimistössä. Uskon sen vaikuttavan positiivisesti Pommiin, ainakin se leikkii tosi paljon Blondin kanssa, eikä sillä mene hermot niin helposti. Pikkusisko saa lenkilläkin roikkua sen poskissa ja käydä lyömässä tassulla, ja Pommi ei ole moksiskaan. Näin ei tosiaan ole asiat olleet aina, viime syksynä meni parikin kuukautta ettei Pommi leikkinyt ollenkaan. Koirien ohitukset menee Pommin kanssa loistavasti jos on nameja mukana. Yksi aamu tuli Pommin viereen vapaana juossut Rotweileri räksyttämään, ja Pommi piti koko ajan kontaktia minuun kun puhuin sille ja syötin nameja. Vielä kun saisi Blondin ehdollistettua samaan! Blondi ei onneksi ole aggressiivinen tai hyökkäävä muita koiria kohtaan, se olisi vaan innolla menossa leikkimään. Pommin kanssa on tällä hetkellä vaikeimpia omassa kotirapussa sattuvat kohtaamiset ihmisten ja varsinkin lasten kanssa. Samaan hissiin sitä ei uskalla viedä vieraiden ihmisten kanssa. Jotkut ihmiset on niin idiootteja, että kun ne on alakerrassa odottamassa hissiä niiden on pakko seistä ihan just siinä oviaukon edessä. Vaikka ne näkisi, että sieltä hissistä on tulossa joku kahden koiran kanssa, niin ei väistetä vaan kiireellä tungetaan sinne hissiin. Pari kertaa olen sanonut, että "väistäisitkö vähän, että me päästään ensin täältä pois?". Pommi kun nappaa tuollaisessa tilanteessa "nurkkaan ahdistettuna" heti punttiin tai hihaan kiinni. 

Mä olen ollut tällä viikolla tosi väsynyt, vaikka ihan normaalisti olen nukkunut. Tänään menin päivälenkin jälkeen kahden tunnin päikkäreille, olisin muuten saanut varmaan jonkun raivokohtauksen. Väsyneenä mulla on pinna ihan superkireellä ja pienen pienikin asia saa mut raivoamaan tai pillahtamaan itkuun. Olen siinä mielessä varmaan tosi vaikea ihminen. Välillä mulle tulee myös semmoinen olo, etten halua nähdä ketään tai tehdä mitään. Se ei liity kehenkään tiettyyn ihmiseen tai mihinkään tiettyyn tekemiseen, pitää vaan välillä saada omaa aikaa, rauhaa ja tilaa. Onneksi ei kuitenkaan ihan kauhean usein.

Eilen kävin taas Kaupinojalla saunomassa ja avannossa. Nyt koitin olla pitkään saunassa, ja pitkään avannossa, oikein maksimoida lämpötilaerot. Saunassa oli 115 astetta lämmintä, vesi puolestaan oli 1,4 asteista. Tuuli oli todella kylmä ja jäätävä, mutta mitäs pienistä. Mulle tuli kaikkien kolmen pulahduskerran jälkeen tosi hyvä olo, juuri semmoinen kuin "mainostetaan". Sydämen lyönnit tuntee tosi voimakkaina, oikein sellainen hidas jyskytys tuntuu koko rinnassa ja kaulassa. Veren kohinan kuulee korvissa ja aavistuksen pyörryttää. Ei sitä siellä saunomassa tai avannossa tajua, että siihen touhuun jää koukkuun. Se on sellainen vaarallisen ovela juttu, että sulle vaan tulee kesken viikon olo, että olisipa kiva mennä käymään avannossa. Mitään perusteluja sille ei osaa esittää, tekisi vaan mieli... :o)