Perjantaina kotona odotti jälleen mukava yllätys. Blondi oli kiivennyt tv-tasolle ja pudottanut sieltä alas suuren kukkaruukun. Itse kukka oli silputtu ja suurimmaksi osaksi syöty. Koko purkillinen kosteaa multaa oli levitetty olohuoneeseen, pääasiassa valkoiselle matolle. Tuli kirosanoja, tuli itku, imuri meni tukkoon mullasta, hermoromahdus ei ollut kaukana. Perjantai-iltana joku halukas olisi saanut koiran erittäin edullisesti omakseen. Blondi tiesi olleensa tuhma, se värjötteli hiljaa sohvan alla koko minun siivousurakkani ajan. Minä puolestani näytin tuimalta enkä huomioinut sitä lainkaan. Blondiin kun eivät kiroilut ja huutamiset tunnu jostain syystä tehoavan...