Eilen oli pitkästä aikaa agitreenit. Ja ekaa kertaa tänä vuonna olimme ulkokentällä. Oli ihanan avaraa, valoisaa ja kova pohja kentässä. :o) Voittaa kyllä sen lanta-hiekka-suossa tarpomisen, mitä maneesissa treenaminen välillä on. Ulkokentällä huomasin taas oman kuntoni riittämättömyyden. Olin jo ensimmäisen radan jälkeen aivan puhki, treenasimme melko pitkää rataa jossa sai juosta ihan tosissaan. Mulla on kaiken lisäksi taas nuha, joten tuntui kyllä että happi loppuu. Ja kaiken lisäksi onnistuin noin puolessa välissä treenejä reväyttämään etureiteni, urheilu on kyllä vaarallista! Jos sitä vahingosta vähän viisastuisi ja oppisi vihdoin lämmittelemään koirien lisäksi myös itseään ennen treenejä.

Jos omaa suoritustani ei lasketa, niin muuten olin erittäin tyytyväinen treeneihimme. Blondilla on palikat loksahtaneet päässä kohdalleen, se meni aivan älyttömän hyvin. Se osaa mennä kepit, ilman suurempia ohjauksia, ja nyt se oli tajunnut jopa keinun. Ennen ollaan menty sellaista "lentäjän poika" -keinua, mutta nyt pikkuneiti muisti hidastaa ja odottaa keinun päässä. Myös valmentajamme huomasi Blondin kehityksen, ja puhuimmekin, että Blondi on tällä hetkellä parempi kuin Pommi! Pommi kuumenee niin helposti ja silloin sen keskittyminen ja kuunteleminen kärsii. Takaaleikkauksia se ei oikein "kestä" ja putkeen se pitää saattaa ihan siihen suuaukolle saakka. Kuulemma oma ohjaamiseni ja menoni kentällä on Blondin kanssa sulavempaa ja varmempaa. Ilmeisesti energiaa säästyy kun ei tarvi puhua mitään, eikä myöskään jännittää, että karkaako Blondi kentältä jonkun toisen koiran kimppuun. :o)