Eilen olivat tytöt päättäneet pitää bileet mun sängyssä. Siltä se ainakin näytti. :o) Aamulla siististi pedattu sänky oli kuin hävityksen kauhistus kun kotiuduin alkuillasta. Päiväpeitto oli pienenä myttynä keskellä sänkyä, tyynyt kaikki lattialla, toinen peitto rullalla, toinen lattialla ja aluslakana rikki. On mahtanut olla hauskaa ja kuumaa puuhaa!

Käytiin T:n kanssa eilen pankissa, kyselemässä alustavasti paljonko meikäläiset voisivat saada asuntolainaa. Ei haitannut pankinjohtajaa mun määräaikainen työsuhde, ilmeisesti luotto toiseen osapuoleen toimii sen verran hyvin. Lupasi siis antaa lainaa, aika reilustikin mielestäni. Jopa kokonaisluvun ensimmäinen numero on isompi kuin olin arvellut. Toinen asiahan on, että haluaako sitä sitten laittaa kaikki rahansa asuntoon, vai nauttia muistakin asioista elämässään. No, ei ole kiire mihinkään, eikä unelma-asuntoa löytynyt vielä. Se Villilänniemen unelmakin on jo myyty.