Lauantaina olimme agilitytreeneissä ekaa kertaa uudesta kodista käsin. Täältä onkin aika kiva ja helppo matka, suora tie siis. Pommi oli pitkästä aikaa mukana, sillä on ollut pakollista taukoa juoksujen takia noin kuukauden verran. Joskus tauon sanotaan tekevän hyvää koiralle, mutta meillä ei kyllä ollut käynyt niin. Pommi mokoma oli unohtanut miten kepit mennään. Se ei millään malttanut tai osannut mennä oikeasta kohtaa "sisään" tai mennä kaikkia keppejä maltilla loppuun saakka. Muuten meillä olikin aivan ihanteelliset treenit, sillä olimme Pommin ja Blondin kanssa ainoat osallistujat. Kaikki muut treenikaverit olivat peruneet tulemisensa ja me saimme siis 1,5 tuntia yksityisopetusta. Onneksi menimme aika paljon kaukaa ohjaamista ja myös valmentajamme treenasi välillä Pommin kanssa. Minulla ei olisi muuten kunto riittänyt juosta puolitoista tuntia yhteen menoon. ;o)

Tänään olimme Pommin kanssa ensimmäisissä virallisissa agilitykisoissa. Ennen ensimmäistä rataamme tuomari mittasi Pommin säkäkorkeuden, jotta olisi virallisesti tiedossa missä luokassa se kilpailee. Tuomari kokeili Pommin säkää verrattuna minien ja medien rajaan, eli onko Pommi suurempi kuin mini. Koska Pommi vaikutti todella isolta verrattuna tuohon mittaan, niin tuomari vaihtoi mittaustavan siten, että Pommia verrattiin maxikorkeuteen, eli onko se pienempi kuin maxien alaraja on. Pommi venkoili ja kiemurteli eikä oikein suostunut seisomaan nätisti, ja siinä vaiheessa tuomari säikäytti minut toteamalla, että tämähän vaikuttaa ihan maxi-kokoiselta. Minä siihen ihmeissäni, että "Eihän! Ei kyllä tullut tuommoinen mahdollisuus edes mieleen. En tiedä yhtäkään maxi-kokoista parsonia". No kun sitten vielä uudelleen mitattiin, niin Pommi todettiin medi-kokoiseksi, kuulemma kuitenkin vain pari senttiä alle maxien alarajan. Pommin säkä on kyseisen tuomarin mukaan siis 41 cm! Minulla on siis Jättiläisparson... 

Osallistuimme kisoissa kahteen rataan. Ekalta radalta tuli hylsy, aika odotetusti kylläkin. Keppien lisäksi radalla takkusi rengas (Pommi hyppäsi ohi) ja pöytä (Pommi jatkoi matkaa saman tien). Toiselta radalta saimme ratavirheitä 15 pistettä ja yliaikaa oli 8,59 sekuntia. Tällä huimalla suorituksilla sijoituimme sijalle 16. Otimme mm. kepit alusta alkaen kolmeen otteeseen ja ennen keppejä istutin Pommia melko pitkään, jotta saisin sen rauhoittumaan. Siihen sitä aikaa sitten meni. Toisella radalla Pommi kuumeni aika lailla, keppien kohdalla meno olikin jo pelkkää haukkumista ja pyörimistä. Toisella radalla kuitenkin rengas onnistui, muistin ohjata sen itsekin paremmin. Oli kiva huomata, että Pommi meni molemmilla radoilla aivan sata lasissa. Sitä ei tarvinnut hoputtaa yhtään, se painoi aivan täysillä. Treeneissä se ei ota ratoja ihan niin tosissaan, joten kai se aisti jännityksen ja kilpailutilanteen... Vaikka tulokset eivät olleet päätä huimaavia, niin silti kokemuksena päivä oli ihan hyödyllinen ja opettava.