En ole kuuluisa kärsivällisyydestäni tai pitkäpinnaisuudestani. Varsinkin, jos asiat eivät mene haluamallani tavalla, saatan hieman "kiukustua". :o) En ole myöskään mikään käsityöihminen, en myöskään viherpeukalo. Mutta nyt pimenevien syksyiltojen sekä kaverien ja blogituttujen rohkaisemana ajattelin kokeilla neulomista! Olen jo käynyt ihastelemassa kaupassa värikkäitä kauniita lankoja, ja tänään etsin netistä jotain sopivan pientä ja helppoa ohjetta, ettei heti menisi hermo. Tähän Novitan ohjeeseen mä tykästyin, huivi ja pipo on ainaoikein neulosta (sen mäkin osaan) ja vaan toi pipon reuna vaatii enempi ponnisteluja.

Haaveena olisi siis tehdä itselle pipo ja kaulahuivi. Jos homma lähtee sujumaan, niin olisi kiva tehdä koiruleille joku kunnollinen paksu villapaita/takki, johon voisi laittaa vaikka fleece-kangasta vuoreksi. En mä ihan noviisi ole neulomisessa, olen tehnyt kyllä pipoja ja kaulahuiveja, äidin koiralle paidan, kummitytölle neuleen, joskus jopa suurelle miehelle mahtuvan palmikkoneuleen! Tässä on vaan jostain syystä kulunut useampi vuosi niin, etten ole koskenutkaan kutimiin, ja nyt tuntuu kaikki taidot (ja kärsivällisyys) kadonneen. No, kai ne kavennukset pikkuhiljaa muistuu mieleen, vaikka mitään sukan kantapäätä tai tumpun peukaloa en kyllä meinaa yrittäkkään. ;o)